Suomessa tapahtuu...

Suomessa tapahtuu..

VATT: Seitsemän päivän hoitotakuu on epärealistinen

ILKKA AHTOKIVI | 18.01.2022 | 13:13- päivitetty 18.01.2022 | 13:48

Tutkimuskeskuksen mukaan esityksessä ei huomioida pulaa terveydenhuollon henkilöstöstä.

Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityksessä ei riittävästi huomioida pulaa terveydenhuoltoon ammattihenkilöstöstä sekä tarvittavan lisärahoituksen suuruutta. Myöskään esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei tuoda esille.

VATT toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että hallituksen valmisteleman lakiesityksen tavoitteet ovat kannatettavia.

- Esitys edistäisi toteutuessaan väestön yhdenvertaisuutta sekä väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Se edistäisi myös perusterveydenhuollossa annettavan hoidon saatavuutta ja hoidon potilasturvallisuutta.

- Vaikka hallituksen valmistelemalla lakiesityksellä on hyvät tavoitteet, on sen toteutuminen epärealistista. Kaikkein suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on pula terveydenhuollon työntekijöistä. Vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapandemian aikana, toteavat Saxell ja Siikanen.

VATT korostaa lausunnossaan, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaan pitäisi tarttua alan houkuttelevuutta lisäämällä. Tämä tarkoittaa palkkojen korottamista sekä työn kuormittavuuden vähentämistä parantamalla työoloja ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Myös perusterveydenhuollon johtamista tulisi parantaa.

Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.

- Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksissa täyttämättä jääneinä virkoina, vuokratyövoiman käytöstä aiheutuvana henkilöstön vaihtuvuutena, korkeina palkkoina ja sitä kautta korkeampina kustannuksina yhteiskunnalle, summaavat Saxell ja Siikanen.

Työvoimapulan poistaminen vaatii, että perusterveydenhuoltoon käytetään nykyistä merkittävästi enemmän rahaa. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9-10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023-2025, mutta laskelmien luotettavuutta on Saxellin ja Siikasen mukaan mahdotonta arvioida.

- Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa, he arvioivat.

Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua 1.4.2023 eli lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. VATT toteaa lausunnossaan, että kahta näin suurta uudistusta ei pitäisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitäisi vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.

Mitä mieltä olit artikkelista?20 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1



Näin yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut turvataan tiedon avulla

https://www.youtube.com/watch?v=tejSrPghu9o


Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen laaturaportit - YouTube

https://youtu.be/sj98RZ4raDg


Näin edistämme suomalaisten mielenterveyttä

https://www.youtube.com/watch?v=PhHhi7SPN5w


Perhekeskukset ovat tuoneet palvelut lähemmäksi lapsiperheitä 17.11.2021 (thl)


Perhekeskusten perustaminen on vähentänyt lasten, nuorten ja perheiden palveluiden hajanaisuutta ja parantanut niiden saatavuutta maan laajuisesti. Palvelut ja toiminta olivat hyvin tarjolla kaikille lapsiperheille.

Tiedot käyvät ilmi THL:n Perhekeskukset ja kohtaamispaikat Suomessa -kyselyn tuloksista. Kyselyllä selvitettiin perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen määriä, sijaintia sekä palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulevilla 21 hyvinvointialueella ja Helsingissä.

"Tulokset osoittivat selvästi, kuinka perhekeskus parantaa lapsiperheiden palvelujen saatavuutta. Lisäksi saimme arvokasta tietoa jatkokehittämisen tueksi", johtava asiantuntija Arja Hastrup sanoo.

Perhekeskuksissa lapsiperheiden peruspalveluita on koottu yhteen. Kohtaamispaikoissa lapset, nuoret ja perheet voivat tavata toisiaan, osallistua vertaistoimintaan sekä saada vertaistukea ja ammatillista ohjausta.

Perhekeskuksia on kattavasti hyvinvointialueilla

Alkuvuodesta 2021 Suomessa toimi 117 perhekeskusta ja 55:n toimintaa valmisteltiin. Suunnitteluvaiheessa oli 25 keskusta. Toiminnassa ja kehitteillä olevia perhekeskuksia oli 21 alueella. Yhdellä alueella ei ollut vielä kumpaakaan. Perhekeskuksen kohtaamispaikkoja oli jokaisella hyvinvointialueella. Toiminnassa niitä oli 474 ja suunnitteilla 37.

Hyvinvointialueilla perhekeskukset sijoittuivat yhden kunnan, usean kunnan tai kunnanosan alueelle. Suurin osa alueista oli parantanut palvelujen fyysistä saatavuutta sijoittamalla palveluja terveysasemien ja esimerkiksi päiväkotien yhteyteen ja ainakin osan palveluista samaan toimipisteeseen. Samalla tuettiin palvelujen yhteensovittamista ja palvelukokonaisuuden muodostamista.

Lähes kaikki alueet olivat kiinnittäneet huomiota palvelujen helppoon saavutettavuuteen, kuten asiakkaiden myönteiseen vastaanottoon ja palvelujen tarpeenmukaisuuteen. Perhekeskusten palvelut eivät kuitenkaan vielä kattaneet kaikkia tulevia vanhempia tai lasta ja nuorta kasvattavia perheitä.

Perhekeskusten palveluita ovat

  • lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut kuten äitiys- ja lastenneuvola, avoterveydenhuollon lääkäripalvelut, kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta
  • kuntien sivistyspalvelut esimerkiksi varhaiskasvatus
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Perhekeskuksissa myös järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.

Kohtaamispaikoissa suuria eroja alueittain

Kaikilla hyvinvointialueilla oli tarjolla avointa toimintaa perheille. Alueiden välillä oli kuitenkin suuria eroja; Kainuussa toiminnassa oli yksi kohtaamispaikka, kun taas eteläisen Suomen hyvinvointialueilla useita kymmeniä kussakin.

Avointa toimintaa tarjosivat kuntien avoimet päiväkodit, seurakuntien perhekerhot ja järjestöjen avoimet perhekahvilat. Toiminta oli yleensä keskitetty alueilla muutamiin kuntiin ja keskuskaupunkeihin.

Perhekeskukset osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia

Perhekeskukset on koko maassa otettu osaksi tulevien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistä.

"Perhekeskus tarjoaa kunnille ja hyvinvointialueille toimivan tavan järjestää lapsiperheiden palvelut, kun ne haluavat ehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmia, vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden tukea ja hoitoa," erikoissuunnittelija Päivi Varonen sanoo.

Alueilla laaditaan kansallisten perhekeskuslinjausten mukainen toimintasuunnitelma ja hyvinvointialueen perhekeskusten kumppanuussopimus. Palvelujen yhteensovittamiseksi alueilla otetaan käyttöön yhdessä sovittuja työmenetelmiä ja konsultaatiokäytäntöjä.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Arja Hastrup
+358295247463
etunimi.sukunimi@thl.fi

Erikoissuunnittelija Päivi Varonen
+358295247957
etunimi.sukunimi@thl.fi

Perhekeskukset ja kohtaamispaikat Suomessa -kysely (linkki Julkariin)